Tehtaankadun ala-astetta korjataan vanhaa kunnioittaen - korjausrakentaminen vaatii kokemusta

Keskellä Helsingin Ullanlinnaa Tehtaankadun varrella kohoaa auringonkeltainen kivitalo, Tehtaankadun ala-asteen koulu. Vuonna 1908 valmistunut, jugendtyylinen koulurakennus on yksi Helsingin vanhimpia kouluja. Rakennus on kaupunkikuvallisesti arvokas ja suojeltu asemakaavassa So-merkinnällä, mikä asettaa rajoituksia korjaustöille. Koulurakennusta on korjattu vuosikymmenten aikana muun muassa jatkosodan suurpommituksen vaurioilta.

Toukokuussa 2021 kääntyi koulun historiassa uusi sivu: rakennuksessa alkoi mittava peruskorjaus, jonka on määrä valmistua joulukuussa 2022.

“Täysremontissa kaikki vanhat välipohjat on avattu runkoon asti ja ne rakennetaan uudestaan”, kertoo hankkeen vastaava työnjohtaja Tero Waltari YIT:ltä. Hän on viihtynyt YIT:llä vähän yli 20 vuotta isommissa korjausrakentamisen hankkeissa.

Peruskorjauksessa kiinteistön LVI- ja talotekniikka päivitetään ja painovoimainen ilmanvaihto vaihdetaan koneelliseen. Myös vesikatto uusitaan ja sen alle toteutetaan uudet IV-konehuoneet niin, että katon alkuperäinen muoto säilyy. Lisäksi pihat päällystetään ja leikkipihat uusitaan.

Vanhaa säästäen, suojaten ja kunnostaen

Tehtaankadun ala-asteen koulu on suojeltu, mikä asettaa peruskorjauksessa vaatimuksensa vanhojen rakenteiden kartoittamiselle, suojaamiselle ja kunnostamiselle sekä uusien rakentamiselle. Kaupunginmuseon edustajat ovat tiiviisti mukana hankkeessa varmistamassa, että ilme säilyy suunnitelman mukaisena.

“Museosuojellussa kohteessa on tavallista enemmän mallikatselmuksia, koska työn jäljen, värien, kalusteiden ja muiden rakennusosien pitää olla tehty alkuperäisen ilmeen mukaisesti”, Waltari kertoo.

Suojellussa kohteessa vain välttämätön tehdään täysin uusiksi ja mahdollisimman paljon pyritään suojaamaan ja kunnostamaan. Esimerkiksi kaikki rakennuksen ikkunat kunnostetaan verstaalla ja isot seinämaalaukset on suojattu remontin ajaksi. Suunnittelijoille tuottaa päänvaivaa muun muassa se, miten talotekniikan reitit saadaan sopimaan vanhoihin rakenteisiin.

“Uusi talotekniikka vaatii enemmän tilaa kuin vanha, olemassa oleva talotekniikka. Näin ollen uuden talotekniikan piilottaminen suojeltuun rakennukseen aiheuttaa paikoitellen päänvaivaa”, kertoo työmaainsinööri Markus Makaroff. Hän on toiminut aiemmissa hankkeissa työnjohtajana, joten Tehtaankadun ala-asteen koulun peruskorjaus toi hänelle mukanaan uuden roolin ja tehtävät.

Vanhan tuntemista ja uuden oppimista

Korjausrakentaminen on erikoislaji, jossa pitää osata laajasti eri työvaiheita, tuntea aiempien vuosikymmenien rakentamista ja tietää, millaisia materiaaleja pintojen alta saattaa löytyä.

“Korjaushankkeiden vaatima osaaminen ja kokemus kertyy vuosien saatossa, kun on nähnyt erilaisia työmaita ja tilanteita”, Waltari lisää.

Korjausrakentamisen suola onkin Waltarin mukaan se, että maisema vaihtuu parin vuoden välein ja jokainen hanke kartuttaa omaa ammattiosaamista.

Korjausrakentamisen luonteeseen kuuluu, että muutoksia tulee, vaikka suunnitelmia yritettäisiin tehdä mahdollisimman hyvin. Tässä hankkeessa suunnittelijoiden tekemä 3D-mallinnus rakennuksesta on vähentänyt yllätysten määrää, sillä siitä voi tarkistaa samassa näkymässä eri suunnittelulajit, talotekniikan ja seinät. YIT järjestää työntekijöilleen 3D-mallinnusohjelman käytön koulutusta, mihin myös Makaroff osallistui juuri ennen hankkeen alkua.

“Koulutus tuli tarpeeseen, sillä ilman 3D-mallinnusten käyttöä esimerkiksi risteymien tarkastelu olisi haasteellista kentällä”, Makaroff kertoo.

Tiimityöllä kohti onnistumisia

Waltari ja Makaroff ovat yhtä mieltä siitä, että toimivalla tiimillä on suuri merkitys hankkeen onnistumisessa. Waltarin, Makaroffin ja Juha Repon muodostama ydintiimi on pysynyt yhdessä jo useammasta hankkeessa. Työporukka sai vuoden 2019 arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon Käärmetalon korjausurakasta.

“Sitoutunut porukka hoitaa hanketta eteenpäin laadullisesti, aikataulullisesti ja talous huomioiden. Tiimissä myös tiedetään, mitkä ovat toisen vahvuudet ja missä ei välttämättä olla vahvimmillaan, niin pystytään myös jeesaamaan ja jakamaan töitä fiksusti”, Makaroff kertoo.

”Työmaalla on tärkeää, että kaikki viihtyvät. Pidämme kiireenkin keskellä keskusteluhetkiä, niin sanottuja mikrotaukoja. Kun tuntee toisensa paremmin, on helpompi neuvotella ja keskustella kaikista työasioista ja kenenkään ei tarvitse yksin jäädä murehtimaan”, Waltari lisää.

Harjoittelijoista tulevaisuuden työnjohtajia

Kokeneiden konkareiden lisäksi korjausrakentamisen pariin tarvitaan jatkuvasti uusia tekijöitä. Tehtaankadun työmaalta löytyy mahdollisuuksia niin kesätöihin kuin pidempäänkin harjoitteluun. Harjoittelijoille pyritään antamaan hyvän ohjeistuksen kera omien kykyjen mukaisia työtehtäviä.

”Tarvitaan aika paljon pelisilmää huomaamaan, kuka on heti valmis omiin työvaiheisiin ja kuka taas kaipaa enemmän ohjeistusta ja opetusta. Ettei kenellekään tule liikaa vastuuta, mutta ei pääse myöskään tylsistymään”, Makaroff kertoo.

Haalariharjoittelussa viihtyneet jatkavat usein työnjohtoharjoittelussa, jossa harjoittelijalle annetaan kykyjen mukaan oma vastuualue, kuten muutama huone tai siipi. Näin harjoittelijat ovat valmistuttuaan valmiimpia toimimaan suoraan työnjohtajina.

“Itse tekemällä oppii kaikkein parhaiten. Yritämme tukea niin, että harjoittelija pääsee turvallisesti eteenpäin, ja varmistamme, että hän oppii kesätyössä kunnolla ja saa itsevarmuutta, kun on päässyt tekemään hommia”, Waltari kertoo.

Lue lisää korjausrakentamisesta

AVOIMET TYÖPAIKAT